Rakennustuotteen ympäristöseloste EPD ja päästövertailun villi länsi
Ensimmäisiä ympäristöselosteita tuotteille on jo julkaistu ja monia on laskennassa ja verifioitavana. Tarve dokumenteille kasvaa nopeasti, mutta itseltäni puuttuu selkeä käsitys, kuinka näitä dokumentteja käytännössä hyödynnetään. Miten EPD-selosteessa ilmoitettu kgCO2e arvo saadaan vertailukelpoiseksi eri valmistajien tuotteiden välillä? Jos rakennuksessa käytettyjen tuotteiden kappalemäärä saadaan esimerkiksi suunnitelmasta ja sitten tuotekohtainen paino haetaan valmistajalta tai suunnitteluohjelmaan viedystä tietokannasta, linkkaako suunnitteluohjelma EPD tiedon suunnitelman massalistaan? Vai miten laskenta käytännössä tehdään?
Jos ympäristöselosteen hiilijalanjälkeä käytetään eri valmistajien tuotteiden vertailemiseen, kuka valvoo niiden luotettavuutta? Vastaan on jo tullut erään valmistajan ympäristöseloste, jossa ilmoitetaan hiilijalanjälki per 1 m2 tuotetta ja sille on annettu laskennassa käytetty paino. Kuitenkin tuotteen versiot painavat tuote-esitteen mukaan 17–40 % enemmän kuin EPD-laskennassa käytetty paino. Tuon 40 % painavamman version ollessa se yleisimmin käytetty, eikö rakennuksen ympäristölaskelma mene pahasti pieleen käyttämällä ympäristöselosteen arvoja? Yhden tuoteneliön valmistamiseenhan on todellisuudessa käytetty paljon enemmän raaka-aineita ja energiaa kuin EPD:ssä on ilmoitettu.
Toinen asia on, jos valinta tehdään vertaamalla suoraan dokumenteista tuotteiden GWP-fossil A1-A3 kgCO2e arvoja. Tuote A voi antaa hieman pienemmät CO2-päästöt per kilo, mutta tuote B painaa vain puolet A:sta. Mitäs sitten, kun tuote B antaa myös selvästi enemmän tehoa, kuin tuote A eli sitä tarvitaan kappaleinakin vähemmän tai pienempinä malleina? Sitten on se kolmas tuote C, jolle esitetään tuotteen valmistamisen päästöt per W lämmitystehoa. Tässä kohtaa alkaa jo tulla ryppyjä otsaan. Tuotteesta saatava tehohan riippuu mm. menoveden lämpötilasta, mutta raaka-aineiden määrä ja käytetty tuotannon energia sen sijaan muodostuu laitteen fyysisestä koosta. C:n EPD onkin pullollaan erilaisia korjauskertoimia elinkaaren eri vaiheisiin.
Näyttää selvältä, että paljon laskentaa ja dokumenttien tutkimista vaaditaan kaikkien laitteiden saamiseksi samalle viivalle. Pystyykö tilaaja suunnittelunohjauksessa tekemään tällaiset vertailut? Huomaako kukaan, että tuotteen A elinkaari on 25 vuotta ja tuotteen B 50 vuotta?
Ympäristökuormituksen laskenta on ympäristön kannalta tärkeää ja laitevalmistajana meillä on samalla mahdollisuus analysoida tarkasti toimintaamme tuotteittain sekä optimoida prosesseja ja hankintaa tuotantoketjussamme. Ympäristöselosteiden käyttöön haluaisin kuitenkin saada käytännönesimerkkejä, jotta laitevalmistajana varmistamme dokumenttiemme olevan parhaiten hyödynnettävissä. Laita viestiä, jos aihe on jo tullut sinulla eteen. Kuulisin mielelläni kommentteja ympäristöselosteisiin liittyen.
Kirjoittaja Pasi Sauvolainen on ilmanvaihtotekniikan kävelevä encyclopedia ja rautainen asiantuntija. Pasi toimii ilmanvaihtoratkaisujen tuoteryhmäpäällikkönä. Ota seurantaan Pasi Sauvolainen | LinkedIn
Haluatko keskustella aiheesta lisää? Ota yhteyttä pasi.sauvolainen@lindab.com